Katori
Shinto ryun harjoittelu aloitetaan katana-miekalla, joka yleensä
aloittelijalla on tylsäteräinen jäljitelmä ’iai-to’.
Edistyneemmät harjoittelijat käyttävät aitoa ’shinken’
miekkaa, joka on joko vanha tai nykyajan miekkasepän tekemä miekka.
Aidot katana-miekat saattavat maksaa kymmeniä tuhansia markkoja.
Katanalla
harjoitellaan yksin kata-muotoja polviasennosta ja seisaaltaan. Katan olennaisimmat
osat ovat nukitsuke (miekan nopea veto tupesta, joka on samalla ensimmäinen
lyönti), kiritsuke (lyönti kaksin käsin) ja noto (miekan
palautus tuppeen). Kata-sarjaan sisältyy myös torjuntoja ja pistoja
miekalla. Iai-harjoittelu kehittää mielen
terävyyttä, rytmitajua ja mielen, kehon ja
hengityksen yhdistämistä.
Bo-sauva
on 183 cm pitkä, ja sillä harjoitellaan pitkää miekkaa
vastaan. Soturi saattoi menettää miekkansa tai keihään
kärjen katkettua, hän pystyi jatkamaan taistelua puisella varrella.
Bo-lyönnit ovat voimakkaita ja massiivisia, ja myös miekkamiehen
tuli tietää, kuinka ne kyettiin torjumaan. Vahva bon lyönti
saattoi oikeasta kulmasta suunnattuna katkaista miekan terän.
Naginata
Paremmin
tunnettuna bushi-perheiden naisten käyttämä ase oli naginata,
peitsi, jossa on miekkamainen leikkaava terä. Katorissa käytettävä
naginata on kuitenkin raskaampi taistelu-naginata, jonka pituus on n.250
cm. Erittäin pelottava ase miekan käyttäjälle, joka
asettuu naginatan käyttäjää vastaan, sillä ase
on hyvin ulottuva ja pelottavan tehokas. Sillä voidaan leikata ja
tylpällä päällä pistää. Naginata-katat
ovat todella raskaita suorittaa, sillä ase on painava ja kata-sarjat
pitkiä ja monivivahteisia.
Yari
290
cm pitkä yari-keihäs kuuluu edistyneemmän Katori-harjoittelijan
ohjelmaan. Yari-tekniikassa käytetään yksinomaan pistoja
kehon eri osiin. Vastapuolena oleva miekankäyttäjä saa tehdä
kaikkensa torjuakseen voimakkaat, nopeasti toisiaan seuraavat pistot, ja
päästäkseen etenemään keihään kärjen
ohitse.
Katori
Shinto ryun asearsenaaliin sisältyy myös heittopiikki shuriken.
Shuriken-jutsu on hyvin vaativa taito, ja sen harjoittelu on Suomessa hyvin
vähäistä. Shurikenin heittotekniikoihin perehtyvät
Japanissa vain hyvin pitkään Katori Shinto ryussa harjoitelleet.
Shuriken
on 10-20 cm pitkä heittopiikki, joka voitiin kätkeä vaatteisiin,
ja ottaa tarvittaessa esille taistelun alkaessa. Shuriken tähdättiin
vastustajan kämmeniin tai kasvoihin. Heittoetäisyys oli alle
10 metriä.
