logo

Matkalla
Toimittaneet: Jussi-Pekka Hakkarainen, Outi Nieminen ja Akseli Salmi
Verkkototeutus: Akseli Salmi
Kustantaja: Kritiikki ry ja Turun yliopiston kansaiväliset palvelut


Lähtöselvitys

Pohjoismaat

Keski-Eurooppa

Itäinen Eurooppa

Britannia

Esoanja ja Costa Rica


 

 

 

Er gaat niets boven Groningen!
Rijksuniversiteit Groningen, Alankomaat
EMILIA ANTTILA

Vietin lukuvuoden 2000-2001 vaihto-oppilaana Rijksuniversiteit Groningenissa, Alankomaissa. Yleisen historian puolella on joka vuosi jaossa kaksi kappaletta yhdeksän kuukauden Erasmus-paikkaa Groningenin yliopistoon. Vaihtokohteen valinta ei ollut minulle vaikeaa, sillä Groningen oli minulle jo ennestään tuttu kaupunki ja minulla oli siellä jo ennestään läheisiä ystäviä. Korkeat ennakko-odotukset eivät pettäneet, vaan vaihtovuodestani kehittyi mitä upein.

Monet meistä eivät löydä Groningenia maailmankartalta. Groningen on kuitenkin 950 vuotta vanha historiallinen 170 000 asukkaan kaupunki Pohjois-Hollannissa lähellä Saksan rajaa. Groningenissa ihastuttaa sen tietynlainen pienuus; keskiaikaisen Martini-kirkon ympärille rakentuvan ydinkeskustan kapeat kadut, kaunis arkkitehtuuri ja keskustaa ympäröivä kanava luovat kaupunkiin viihtyisän ilmapiirin. Silti Groningenista löytyy myös kaikki suuremman kaupungin palvelut, kauppakadut ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet.

Groningenin yliopisto on perustettu jo vuonna 1614 ja sen kymmenessä tiedekunnassa opiskelee yhteensä 22 000 opiskelijaa. Yliopisto on nykyisin hajaantunut eri puolille kaupunkia, mutta historianopiskelijoille tärkeitä ovat yliopiston päärakennus Academie Gebouw ja humanistisen tiedekunnan Harmonie Complex sijaitsevat ihan ydinkeskustassa.

Hollannin kieli
Vaihtokohdetta valittaessa monet tuntuvat pitävän hollannin kieltä ensimmäisenä kompastuskivenä. Senpä takia haluaisin korostaa, että Groningenissa, niin kuin muuallakin Hollanissa, pärjää loistavasti englannilla. Hollantilaiset ovat tunnettuja hyvästä kielitaidostaan, ja opetus vaihto-oppilaille suunnitellussa Dutch Studies -ohjelmassa on englanniksi. Suurin osa tun-temistani vaihto-oppilaista eivät osanneet sanaakaan hollantia Groningeniin saapuessaan – osa ei valitettavasti sieltä lähtiessäänkään! Hollannin kieli kannattaa nähdä haasteena: sitä voi oppia puhumaan sujuvasti vuodessa. Groningenin yliopisto järjestää eri tasoisia kielikursseja ympäri vuoden, joista lukukausien alussa järjestettävälle intensiiviselle alkeiskurssille kannattaa ehdottomasti ilmoittautua. Hollantia voi myös opiskella täydennyskoulutuskeskuksen ja kielikeskuksen järjestämillä alkeis- ja jatkokursseilla Turussa. Parhaassa tapauksessa vaihtovuodesta Hollannissa on kielellisesti kaksinkertainen hyöty; englannin kielitaidon kohenemisen lisäksi voi oppia kokonaan uuden harvinaisemman kielen suhteellisen vähällä vaivalla!

Kurssit ja opiskelu
Groningenin yliopiston vaihto-oppilaille tarkoitettu Dutch Studies -ohjelma koostuu eri oppiaineiden tarjoamista englanniksi opetettavista Alankomaihin liittyvistä kursseista. Historianopiskelijalle Dutch Studies -ohjelma tarjoaa kattavan tietopaketin Alankomaiden historiasta keskiajasta nykypäivään. Erityisesti perehdyttiin Vilhelm I Oranialaiseen ja Oranian hallitsijasukuun, 80-vuotiseen sotaan Espanjaa vas
taan ja Yhdistyneitten Alankomaiden tasavallan kukoistuskauteen 1600-luvulla. Alankomaiden historiasta puhuttaessa tietenkin samalla sivutaan koko Länsi-Euroopan historiaa. Alankomaiden historian lisäksi tarjolla on mm. kansallisvaltiota, Euroopan Unionia ja Hollannin kultaisen ajan mestarimaalareita käsitteleviä kursseja.

Dutch Studies -ohjelman kurssien lisäksi kannattaa myös hakeutua muiden oppiaineiden tarjoamille kursseille, jolloin tutustuu paremmin hollantilaisiin opiskelijoihin ja heidän opiskelutapoihinsa. Esimerkiksi Euroculture, American Studies ja taidehistoria järjestävät kursseja englanniksi. Myös kieliä sivuaineena opiskelevat voivat suorittaa opintojaan Groningenissa. Itse opiskelin historian ja hollannin kielen lisäksi englantilaista filologiaa, joka on sivuaineeni. Itse historian laitoksella opetus on poikkeuksetta hollanniksi, mutta mukaan uskaltautuneet vaihto-oppilaat saavat toki vastata tunneilla ja tenteissä englanniksi.

Dutch Studies -kursseilla opetus tapahtui yleensä 10–15 hengen pienryhmissä, massaluentoja Groningenissa oli vähän. Koska kurssit ovat laajoja neljän opintoviikon paketteja, arvosanan saamiseksi on yleensä osallistuttava luentoihin ja tenttiin sekä kirjoitettava aiheesta essee. Opintoviikkojen määrästä kuitenkin voi ja kannattaa neuvotella. Esimerkiksi itse jätin muutamalla kurssilla esseen kirjoittamatta ja otin kurssista vain 2 opintoviikkoa. Tällöin kurssit oli helpompi hyväksilukea tutkintooni ja pystyin vastaavasti ottamaan enemmän erilaisia kursseja.

Opiskelutavoissa Groningenissa yllätti luentokurssienkin runsaat “kotiläksyt”. Yleisenä käytäntönä muun muassa oli, että jokaiselle luennolle luettiin aihetta pohjustavaa kirjallisuutta. Monille kursseille joutui myös ostamaan kirjat, joista opiskelijoilta kiskotaan törkeät hinnat kirjakaupoissa. Positiivisena yllätyksenä taas olivat moniin Dutch Studies -kursseihin sisältyvät upeat excut. Esimerkiksi The Medieval Genesis of the Dutch Identity –kurssin exculla kiersimme kaikki Pohjois-Hollannin suurimmat historialliset nähtävyydet professorien asiantuntevalla opastuksella.

Opetuksen taso kokonaisuudessaan oli kiitettävää. Luennoitsijoita tietenkin löytyi joka lähtöön: aina loistavista ja innostavista opettajista Blair’s Witch –lempinimeä kantavaan itsekseen mumisijaan.

Opinnoista puhuttaessa on vielä tärkeä muistaa, että Hollannissa lukuvuosi on jaettuna kolmeen jaksoon: lukuvuosi alkaa normaalisti syyskuun alussa, mutta päättyy vasta heinäkuun alussa! Dutch Studies -ohjelma on kuitenkin jaettu kahteen lukukauteen, syksyyn ja kevääseen, milloin kurssit ovat käytännössä ohi jo marraskuun ja huhtikuun lopulla.

Byrokratian tuska ja opiskelijaelämän riemu
Groningenin yliopisto julkaisee joka vuosi Information Package for International Students -oppaan, joka sisältää yksityiskohtaista tietoa kaikista käytännön asioista: mitkä asiat pitää hoitaa ennen vaihtoon lähtöä, mitkä paikan päällä ja mitkä vaihtovuoden jälkeen. Oma viime lukuvuoden oppaani löytyy kopioituna yleisen historian laitokselta, uuden voi tilata Groningenin yliopistosta. Oppaassa on myös lueteltu hyvin tarkasti millaisia papereita mm. oleskeluluvan saamiseksi tarvitaan. Nämä paperit kannattaa myös hankkia, sillä ne myös kysytään pilkkua viilaten. Allekirjoittanut passitettiin poliisilaitokselta takaisin, kun minulla oli värillisten passikuvien sijaan mustavalkoiset mukana.

Hollannissa byrokratia toimii hitaasti, mutta varmasti. Hätäisen suomalaisen kärsivällisyyttä kasvatetaan monesti. Esimerkiksi jos toukokuussa lähetetyistä asun-tohakemuksista ei vielä heinäkuussa kuulu mitään, ei syytä huoleen. Kyllä ne sieltä tulevat kunhan ehtivät! Hollantilaisten ainainen positiivisuus, ystävällisyys ja kärsivällisyys tilanteessa kuin tilanteessa jaksaa ihmetyttää vielä tänäkin päivänä! Kantapään kautta tuli myös opittua, että Hollannissa kaikki jokapäiväisetkin asiat pitää tarkistaa itse jälkeenpäin.

Vapaa-ajanvietto-ongelmia ei Groningenissa ilmaannu. Groningenin yliopisto järjestää kaikille ensimmäisen vuoden opiskelijoille ja vaihto-oppilaille elokuun puolivälissä Kei-viikon, jolloin pienissä ryhmissä Kei-leaderien johdolla tutustutaan kaupunkiin ja sen erilaisiin vapaa-ajanviettomahdollisuuksiin. Kei-viikko on ehdottomasti kokemisen arvoinen tapahtuma! Groningenissa opiskelija voi harrastaa kaikenlaista urheilua tavallisista jumpista vesihiihtoon ostamalla Aclo-kortin. Myös tarjolla oleviin harrastuskerhoihin kannattaa liittyä. Itse olin mukana yliopiston aktiivisessa ratsastuskerhossa. Historianopiskelijoille suosittelen lisäksi Museum Jaar-kaartin ostamista Groningenin museosta. Vuosikortti maksaa vaivaiset 100 mk ja sillä pääsee ilmaiseksi melkein kaikkiin museoihin Hollannissa. Groningenissa on myös vilkas yöelämä, missä opiskelijat bilettävät viikolla. Vaihto-oppilaat kokoontuvat lisäksi perinteisesti joka maanantai Sally O’Briens -nimiseen irkkubaariin juhlimaan ja tapaamaan toisiaan.

Hollannissa pyörä on ihmisen paras ystävä ja liikenteen kuningas! Pyöräily on kätevin tapa liikkua paikasta toiseen ympäri vuoden. Pyörä kannattaakin ostaa syksyllä pikimiten ennen kuin parhaat viedään päältä. Hyvä pyörä ja siihen kunnollinen lukko maksaa noin 300 mk. Lukko on yleensä kalliimpi kuin pyörä ja pyörä kannattaakin lukita hyvin, sillä Hollanissa pyöriä tavataan usein “lainata”. Kävipä kerran niinkin, että ystävältäni ei varastettu pyörää vaan lukko!

Matkustaminen
Hollannin parhaimpiin puoliin kuuluu sen erinomainen sijainti. Matkustaminen on helppoa ja halpaa lystiä; pari tuntia junassa ja olet ilmansuunnan valinnasta riippuen joko Saksassa, Ranskassa tai Belgiassa. Junaliiput ovat kuitenkin Hollannissa kalliita, mutta vaihto-oppilaat voivat tilata muutamia satoja markkoja maksamalla erityisen alennuskortin, jolla saa matkustaa puoleen hintaan junissa ja busseissa. Lisäksi alennuskortilla saa ottaa myös kolme kaveria mukaan, jotka saavat näin myös junalipuit puoleen hintaan.

Groningenin yliopiston eri oppiaineet järjestävät opintomatkoja, joihin myös vaihto-oppilaat saavat osallistua. Matkat ovat todella edullisia, koska yliopisto maksaa osan kustannuksista. Itse olin toukokuun alussa englantilaisen filologian järjestämällä ikimuistoisella viikon opintomatkalla Oxfordissa Englannissa. Vastaavanlaisia matkoja järjestävät ainakin muutkin kielet, esim. saksan kieli Berliiniin, ja niistä löytyy infoa yleensä eri aineiden ilmoitustauluilla.

Kokemusta rikkaampana!
Vaihto-oppilasvuosi hyödytti opintojani monella tavalla. Alankomaiden historian opiskelu toi uuden näkökulman historianopintoihini: erityisesti 1600-luvun tapahtumat veivät mukanaan. Kielitaidon kehittymistä ei voi myöskään olla korostamatta. Sain myöskin jokaisen Groningenissa suorittamani kurssin hyväksiluettua suomalaiseen tutkintooni, ja mikä parasta, opintoviikot jakautuivat tasaisesti yleiseen historian, englantilaisen filologian, valtio-opin, ja kieliopintojen välille. Vaihtovuosi ei täten ainakaan missään nimessä hidastanut opintojani, vaan pikemminkin päinvastoin. Kannustaisin myös opintojen alkuvaiheessa olevia opiskelijoita lähtemään rohkeasti vaihtoon. Itse vietin toisen opiskeluvuoteni vaihdossa, enkä kokenut lähteväni liian aikaisin. Tuntui, että juuri nyt sain vaihdosta kaikkein eniten irti. Nythän on vielä mahdollisuus vaikka lähteä uudelleen!

Olen myös iloinen, että lähdin vaihtoon koko lukuvuodeksi yhden lukukauden sijaan, koska syksy kului niin nopeasti siinä muiden vaihto-oppilaiden kanssa maan menoa ihmetellessä. Vasta keväällä tuli tutustuttua kunnolla hollantilaisiin opiskelijoihin ja hollantilaiseen opiskelukulttuuriin ja opittua kieli kunnolla. Koti-ikävä ei minua pahemmin vaivannut, vaikka välillä kaupungin ahtaus ja ihmispaljous alkoivatkin ahdistaa. Suomalaista luontoa jäi myös kaipaamaan; Hollannissa kun jokainen puukin on ihmisen riviin istuttama.

Vaihto-oppilasvuoteni Groningenissa oli kokonaisuudessaan ikimuistoinen kokemus, joka säilyy varmasti muistoissani yhtenä parhaimmista vuosista. Harvoin yhdessä vuodessa ehtii tapahtumaan niin paljon. Senpä takia juuri ihmettelen kovasti, kun yleisen historian Groningenin paikat tuntuvat jäävän joka vuosi tyhjiksi. Tarttukaa hyvät ihmiset tilaisuuteen! Mahdollisuutena on viettää aivan uskomattoman ihana ja kasvattava vuosi aivan ihanassa kaupungista. Er gaat niets boven Groningen! — Ei ole parempaa paikkaa kuin Groningen! — väittää kaupungin mainoslause, johon minä voin myös yhtyä. Mene sinä ja muodosta oma mielipiteesi!

Rijksuniversiteit Groningen
> www.rug.nl

Kansainväliset palvelut
> odur.let.rug.nl/internationaloffice/index.htm