Kotipolttoisella
perille
Kuka olet?
”Joulupukki Korvatunturilta. Ikääni
en suostu kertomaan.”
Kiirettä pitää näin joulun alla.
”Kiire on ylimainostettu juttu.
Minulla ei ole koskaan kiire mihinkään. Hommat hoituu
vanhalla rutiinilla ja joulumuorin taikajuomalla. Suurin osa
vuodesta menee lorvailun ja kauniiden… öh, maisemien
parissa, joten akut ovat täynnä virtaa kun vuosi lähenee
loppuaan.”
Kerro taikajuomasta.
”Mitäs siitä… kotipolttoista.
Poroille juotetaan sitä myös. Vauhti on taattu ja maisemat
huikeita.”
Mitä lahjoja opiskelijat ovat
sinulta toivoneet?
”Jotain vanhaa, jotain lainattua ja
jotain sinistä. Pehmeitä ja kovia paketteja. Pienelle vähemmistölle
kelpaavat edelleen pikkuautot ja mollamaijat. Muut toiveet
menevätkin jo intimiteettisuojan alueelle – itseasiassa tästäkin
voisi jo pistää noottia Julkisen Sanan Neuvostolle.”
Montakos tonttua Sinulla on
liikenteessä?
”Niitä on totta kai aivan hervoton määrä.
Enemmän kuin Jorma Ollilalla. Bisneskuvio tässä on
kuitenkin niin laajalle ulottuva, että pienellä kattauksella
ei sovi lainkaan lähteä liikenteeseen. Kun pukki tulee, sen
täytyy näkyä!”
Mitä pidät Kosti Kotirannasta?
”Ai siitä isosta partasuisesta jätkästä?
Kertoo tuhmia vitsejä suorassa lähetyksessä ja vetää
muksuja höplästä. Itse en ole niin mediaseksikäs että
jaksaisin herätä jo seitsemältä viihdyttämään Suomen
kasvavaa nuorisoa. Varokaa halpoja kopioita!”
Miten joulupukki rentoutuu?
”Menen röhnöttämään sohvalle ja
katson videolta vanhaa Megavisaa. Siinä mieli lepää ja
sielu rauhoittuu. Kim Floorin aikainen Onnenpyörä
opettaa jotain karismasta joulupukillekin.”
Mitä itse odotat tulevalta joululta?
”Parempi kuin ei odota mitään,
homman on hoiduttava rautaisella rutiinilla. Tärkeintä on
saada itsensä hyvään lämpöön jo aamusta, että jaksaa
porhaltaa koko maapallon halki päivässä. Asuntoja on myös
aika paljon, joten osoitevihko pitää parsia kasaan hyvissä
ajoin ennen h-hetken saapumista. Aikaerot ja myös porojen
stamina ovat keskeisessä asemassa. Toivottavasti vain lapset
laulavat vireessä absoluuttisen sävelkorvan johdosta.”
Kuva: Tero
Kartastenpää
Teksti: Pekka Ruissalo