Esikoiskirjailija Salla Simukka kaipaa kirjallisuuteen lisää Homoseksuaalisia hahmoja “Teiniys on kiehtovaa aikaa. Toisaalta silloin etsii itseään, mutta siihen liittyy myös valtava varmuus itsestä”, Turun yliopistolla opiskeleva esi­koiskirjailija Salla Silmukka luonnehtii aikaa, joka on hänellä itsellä päättynyt vasta pari vuotta sitten. TERO KARTASTENPÄÄ “En halunnut tehdä kirjaa, jossa kaapista ulostuleminen vaatii hirveästi ponnisteluja ja tuskaa”, kertoo Salla Simukka. Simukka on juuri julkaissut nuor­tenkirjan Kun enkelit katsovat muualle, joka käy läpi nuorten tyttöjen Kirsikan ja Susannan suhteen. Si­mukan kirja on saanut melko paljon huomiota, sillä teinilesboudesta ei ole aiemmin Suomessa nuortenkirjaa julkaistu. Simukka uskoo, että aiheen tren­dikkyys on herättänyt median mielenkiinnon. Salattujen elämien Kalle roolimallina “Minua on kiitelty siitä, että käsit­telen aihetta suorasti ja ongel­mat­tomasti. En halunnut tehdä kirjaa, jossa kaapista ulostuleminen vaatii hirveästi ponnisteluja ja tuskaa.” Mitään lesbojen manifestia Si­mukka ei kirjallaan halua julistaa. “Minua hirvittää, että jos kirjaa ei lueta palasena yhden ihmisen elämää, vaan suuremman ryhmän julis­tuksena, Simukka toteaa. Simukan mielestä Salattujen elä­mien Kalle on tällä hetkellä nuorten keskuudessa vallitseva stereotypia, millainen homoseksuaalin pojan pitäisi olla. Nuori kirjailija kaipaa lisää uusia ja luontevia hahmoja kirjallisuuteen ja televisioon. “Mitä useampia ja erityyppisiä homoseksuaalisia hahmoja, sen parempi”, Simukka vakuuttaa ja kehuu Lukas Moodyssonin Fucking Åmål -elokuvaa. Ex tempore -juttu “Se oli ex tempore –juttu. Minulla oli sellainen hällä väliä –asenne”, Si­mukka kertoo kirjan syntyvaiheista. WSOY järjesti vuonna 1999 nuor­tenkirjakilpailun ja silloin 18-vuotias Salla innostui kirjoittamaan Kirsikasta. Aikaa kului ja voittajatkin ehdittiin julkaista. Sitten Salla sai kirjeen, että hänen tekstinsä on valittu muutaman kehityskelpoisen joukkoon. Kustantaja järjesti kirjoituskurssin, jossa Simukka hioi tarinan jul­kai­su­kel­poiseksi. Pääaineenaan pohjoismaista filo­logiaa kolmatta vuotta lukevan Sallan sivuainekirjo on laaja: suomen kieltä, yleistä kirjallisuustiedettä, luovaa kirjoittamista ja naistutkimusta. “Luovasta kirjoittamisesta on ollut kirjani työstämisessä apua, mutta ei teostani oppiaineen nimiin voi laittaa. Kirjanihan raakaversiohan oli jo valmis ennen kuin aloitin yliopistossa.” Rehellinen nuortenkirja Suomalaisella nuortenkirjalla menee Simukan mielestä mainiosti. Uudet tekijät, kuten Laura Honkasalo ovat Simukan mielestä tuoneet kentälle “raikkaampaa tatsia”. “Hyvä nuortenkirja on rehellinen eikä se aliarvioi nuorta. Nuortenkirjailjan ei välttämättä tarvitse olla nuori, mutta on siinä puolensakin”, pohtii Kun enkelit katsovat muualle –kirjalle tällä hetkellä jatkoa suunnitteleva Simukka. Tero Kartastenpää