Akateemisen debattikisan tavoitteena on edistää rationaalista puhekulttuuria, esiintymistaitoa ja korkeakouluopiskelijoiden ja -yksiköiden yhteistyötä.
Ilmoittautuminen alkaa perjantaina 25.3.2011 ja päättyy perjantaina 8.4.2011 klo 23.59.
Karsinnat järjestetään maanantaina 11.4.2011 klo 16.00 alkaen Turun kauppakorkeakoulun Mercatorilla ja sen välittömässä läheisyydessä olevissa opetustiloissa.
Loppukilpailu järjestetään tiistaina 19.4.2011 klo 18.00 alkaen Turun yliopiston Educariumilla luentosalissa EDU3.
Kisaan ilmoittaudutaan sähköpostitse lähettämällä sähköpostia osoitteeseen debatti(at)utu.fi.
Kisaan osallistutaan kaksi- tai kolmihenkisin joukkuein. Yhteen väittelyyn voi kerrallaan ottaa osaa enintään kaksi jäsentä yhdestä joukkueesta. Ilmoittautumisviestin tulee sisältää joukkueen kutsumanimi sekä sen jäsenten nimet ja sähköpostiosoitteet. Jäsenistä yksi tulee ilmoittaa yhteyshenkilöksi (säännöt, 2. §).
Karsintaan on mahdollista osallistua myös haastemenettelyn kautta. Tällä tarkoitetaan, että joukkue osallistuu kisaan haastaen samalla jonkin toisen joukkueen tai jonkin toisen joukkueen haastamana. Haastaminen on vapaata: mikä tahansa joukkue saa haastaa minkä tahansa joukkueen, mutta haastetta ei ole pakko hyväksyä osallistuakseen. Mikäli joukkueet haluavat osallistua haastemenettelyn kautta, on molempien joukkueiden, sekä haastajan että haastettavan, ilmoitettava siitä sitovasti ilmoittautumisen yhteydessä. Kyseiset joukkueet kohtaavat tällöin karsintojen ensimmäisellä kierroksella.
Kisan johtoryhmä voi halutessaan rajoittaa kisaan osallistuvien joukkueiden määrää, esim. saadakseen karsintaan parillisen määrän joukkueita. Tässä tapauksessa mukaan pääsevät joukkueet valitaan ilmoittautumisjärjetyksessä.
Loppukilpailuun pääsee neljä joukkuetta. Yksi joukkueista voidaan valita johtoryhmän kutsumana, muut joukkueet valitaan karsintaväittelyiden perusteella. Karsintojen 1. ja 2. sijoittuneet joukkueet väittelevät loppukilpailun finaalissa, jonka voittajan ratkaisee kutsuttu tuomaristo. Karsintojen 3. ja 4. sijoittuneet joukkueet väittelevät loppukilpailussa ns. yleisöfinaalissa, jonka voittaja ratkaistaan yleisöäänestyksellä.
Väittelijöiden tulee olla paikalla viimeistään 30 minuuttia ennen tilaisuuden alkamista sekä karsinnoissa että loppukilpailussa.
Joukkueiden väittelyjärjestys, väittelyn aihe sekä kanta eli se, puolustaako vai vastustaako joukkue annettua aihetta, ratkaistaan arpomalla (säännöt, 4. §). Arpomisen jälkeen joukkueet saavat valmistautua 15 minuuttia. Haastemenettely poikkeaa tästä siten, että haastaja ja haastettava sijoitetaan vastakkain mutta väittelyaihe ja kanta arvotaan. Ilmoittautumisajan päätyttyä (9.4.2010 klo 23.59) joukkueille ilmoitetaan sähköpostitse karsinnoissa käytävien väittelyiden aihealue. Tarkan väittelyaiheen joukkueet saavat vasta arvonnan yhteydessä.
Molemmilla joukkueilla on neljä puheenvuoroa, joiden järjestys noudattaa sääntöjä (4. §).
Karsinnoissa puheenvuorojen kesto on enintään kolme minuuttia.
Loppukilpailussa puheenvuorojen kesto on enintään neljä minuuttia.
Muiden kuin ensimmäisen ja viimeisen puheenvuoron aikana vastapuoli voi tarjota välikommentin. Se tulee tarjota ennen puheenvuoron viimeistä minuuttia. Jokaisen puhujan tulee sallia puheenvuoroa kohti ainakin yksi välikommentti, eli lyhyt vastaväite tai kysymys, ja vastata siihen.
Puheenvuoron saa lopettaa aiemminkin mutta siitä on ilmoitettava selvästi arbiterille (ks. säännöt 3. §).
Jokaisen väittelyn ratkaisun ilmoittaa kolmijäseninen tuomaristo (ks. säännöt, 5. §, jossa esitetään myös tärkeimmät arviointikriteerit). Karsinnoissa tuomarit saavat harkita päätöstään kymmenen minuuttia. Joukkueet saavat pisteitä tuomareilta ja karsinnoissa kaksi eniten pisteitä kerännyttä joukkuetta etenee loppukilpailuun.
Loppukilpailussa käydään finaaliväittely, jonka voittajasta tulee koko kisan voittaja. Lisäksi loppukilpailussa käydään väittely sijoista 3.-4. Sen voittaja valitaan yleisöäänestyksellä kuten myös kisan vakuuttavin yksittäinen väittelijä.
Debattikisan järjestämisestä vastaa johtoryhmä (säännöt, 3. §), johon vuonna 2011 kuuluvat Pekka Salmela (pj), Marianna Hoikkala ja Juho Ritola Turun yliopistosta. Johtoryhmän rinnalla toimii järjestelytoimikunta, johon vuonna 2011 kuuluvat Riitta Koskimies ja Juhani Koivuviita.
Kisasta saa lisätietoja johtoryhmän puheenjohtajalta Pekka Salmelalta (pisalm(a)utu.fi) ja www-osoitteesta http://org.utu.fi/debatti.
(Vahvistettu 18.3.2010)
Turun akateeminen debattikisa järjestetään vuosittain. Järjestelyistä vastaa johtoryhmä, joka koostuu eri korkeakoulujen edustajista. Mitä debatti tarkoittaa ja miten debattikisaan osallistutaan, esitetään näissä säännöissä. Vuodesta 2010 alkaen kisassa käytetään sovellettuna samoja ns. British Parliament -sääntöjä kuin yliopistojen välisissä kansainvälisissäkin debattikisoissa.
Jos sääntöjä on tarkistettava siinä vaiheessa, kun vuosittaisesta kisasta on jo ilmoitettu, muutoksista tiedotetaan erikseen kaikille ilmoittautuneille joukkueille.
Debatti on johdettu kahden joukkueen väittely, jossa väitettä eli teesiä puolustaa hallitus ja vastustaa oppositio. Joukkueiden kanta teesiin arvotaan. Hallituksen tehtävänä on osoittaa, että on olemassa merkittävä ongelma, joka tulee ratkaista, ja että väittelyn teesi eli ehdotettava toimenpide on toteutettamiskelpoinen ja oikea ratkaisu ongelmaan. Opposition taas on todistettava hallituksen kanta vääräksi esittämällä teesiä vastaan omat todisteensa.
Joukkueet puhuvat enintään sovitun ajan (ks. osallistumisohjeet kohta 3 ja säännöt 4 §), jonka jälkeen tuomarit todisteluita harkittuaan ilmoittavat ratkaisunsa siitä, kumman joukkueen esittämät todistelut olivat pätevämpiä ja vakuuttavammin esitettyjä.
Debattikisaan osallistumisesta ja ilmoittautumisesta annetaan vuosittain ohjeet noin kaksi kuukautta ennen loppukilpailua.
Debattikisaan voivat osallistua kaikkien turkulaisten korkeakoulujen läsnä olevat opiskelijat kaksi- tai kolmihenkisin joukkuein. Yhteen väittelyyn voi kerrallaan ottaa osaa enintään kaksi jäsentä yhdestä joukkueesta. Joukkueet voivat edustaa tiettyä opiskelijayhteisöä tai vain itseään. Muut oppilaitokset voivat osallistua debattikisaan yhdellä kilpailujoukkueella johtoryhmän erillisellä hyväksynnällä.
Karsinnat ja loppukilpailu järjestetään johtoryhmän hyväksymän suunnitelman mukaan. Jos johtoryhmä katsoo sen tarpeelliseksi, karsinnat voivat tapahtua myös korkeakoulukohtaisesti. Loppukilpailuun pääsee neljä joukkuetta, joista yksi voidaan valita johtoryhmän kutsumana. Muut joukkueet valitaan karsinnoissa. Kullakin joukkueella tulee olla kutsumanimi sekä nimeltä mainitut jäsenet, joista yksi on nimetty yhteyshenkilöksi.
Väittelyerään osallistuu kaksi kaksi-jäsenistä joukkuetta. Joukkueen kolmas jäsen voi avustaa valmistautumisen aikana. Väittelijöitä voi vaihtaa nimettyjen jäsenten joukosta kisan aikana sekä karsinnan ja finaalin välissä.
Debattikisaa ohjaa johtoryhmä, johon kuuluu tarkoituksenmukaiseksi katsottu määrä debattitoiminnassa mukana olevien korkeakoulujen edustajia. Johtoryhmä täydentää itse itseään. Johtoryhmän ainoa säännöllinen kokous on debattikisan jälkeen kuukauden sisällä pidettävä vuosikokous. Vuosikokouksessa käynnistetään seuraavan kisan valmistelu.
Johtoryhmän tärkeimmät tehtävät ovat:
Debattikisassa tarvitaan useita toimijoita, joista tärkeimmät ovat
4.1. Väittelyn aihe
Preettori ilmoittaa teesin, josta kyseisessä erässä väitellään. Jos väiteltävä aihealue ilmoitetaan ennen kisatilaisuuden alkua, tästä tiedotetaan kisailmoituksessa. Tällöinkin kohta 4.2. pysyy voimassa.
4.2. Kannan määrääminen
Arpa määrää teesiä puolustavan (hallitus) ja vastustavan (oppositio) joukkueen.
4.3. Valmistautuminen
Joukkueet saavat valmistautua erikseen osoitetussa paikassa 15 minuutin ajan. Airuet saattavat heidät valmistautumaan ja huolehtivat määräaikojen noudattamisesta.
4.4. Esittäytyminen
Esiintyessään kisassa ensimmäisen kerran joukkue esittäytyy yleisölle ja tuomareille sopivaksi katsomallaan tavalla.
4.5. Väittelyerän kulku
Väittely alkaa ja päättyy puheenjohtajan merkistä. Puheenvuorojen järjestys on seuraava:
1. ja 2. puheenvuorossa on ilmaistava ratkaisua kaipaava ongelma, määritettävä, mitä annettu väite ja sen sisältämät termit tarkoittavat ja ilmaistava selkeästi joukkueen kanta siihen. Kannan tueksi pitää esittää perusteluja.
3. ja 4. puheenvuorossa esitetään vastaperusteluja ja omaa kantaa tukevia perusteluja.
5. puheenvuorossa hallituksen on laajennettava aiheen käsittelyä, mutta kuitenkin niin, että väittely jatkuu jo aloitetun linjan mukaisesti.
6. puheenvuorossa opposition tulisi vastata hallituspuolueen esittämään laajennukseen.
7. ja 8. puheenvuorossa joukkueet tekevät yhteenvedon ja vastaavat vielä mahdollisesti auki oleviin väitteisiin. Uusia perusteluja ei silloin kuitenkaan enää esitetä.
Puheenvuorot esitetään seisaaltaan erilliseltä puhujan paikalta, jonne väittelijä siirtyy puheenvuoron ajaksi. Joukkueiden ja puhujan paikka osoitetaan ennen väittelyerän alkua.
Vastustavan joukkueen tulee olla aktiivinen puheenvuoron aikana ja pyytää lupaa esittää välikommentteja. Tämä tehtävä kuuluu molemmille vastustavan joukkueen jäsenille. Lupa pyydetään puheenvuoron pitäjältä nousemalla seisomaan ja ojentamalla käsi. Puhuja voi evätä tai antaa tilaisuuden välikommentin esittämiseen. Puheenvuoron pitäjän tulisi pystyä vastaamaan välikommenttiin, sillä vastaamatta jättäminen tai välikommentin sivuuttaminen katsotaan puutteeksi puheenvuoron pitämisessä. Samoin jos puheenvuoron pitäjä ei anna mahdollisuutta välikommentin esittämiseen, voi tuomaristo tulkita tämän väittelijän heikkoudeksi.
Puheenvuoron pitäjän tulisi sallia 1-2 välikommenttia puheenvuoroa kohti. Välikommentteja, eli lyhyitä vastaväitteitä ja kysymyksiä, ei esitetä joukkueiden ensimmäisen ja viimeisen puheenvuoron aikana, eikä puheenvuoron viimeisen minuutin aikana.
Joukkue saa itse päättää, kumpi on 1. ja kumpi 2. jäsen. Jäsenten roolia voi vaihtaa väittelyerien välillä, mutta ei niiden aikana. 1. jäsenen tehtävä on aloittaa, 2. jäsenen tehtävä lopettaa. Yksi väittelijä vastaa aina yhdestä puheenvuorosta. Yhden puheenvuoron kesto on karsinnassa 3 minuuttia ja loppukilpailussa 4 minuuttia.
Väittelyerän voitto
Tuomarit ratkaisevat kunkin väittelyerän paremmuuden kriteerien (5.1.-5.4.) perusteella seuraavasti:
A) Kohdat 5.1.-5.3. määrittelevät alkuperäisen todistuksen taakan, joka hallituksen on joka tapauksessa täytettävä voittaakseen.
B) Mikäli oppositio esittää vaihtoehtoisen suunnitelman, sen katsotaan hyväksyneen hallituksen esittämät ongelmat ja sen on todistelussaan täytettävä alkuperäistä todistuksen taakkaa vastaavat vaatimukset. Mikäli molemmat joukkueet tällöin täyttävät todistuksen taakan, perustuu debatin arviointi kohtiin 5.4. siten, että oppositio säilyy alkuperäisen teesin vastustajana (poislukien 5.1.) ja hallitus on vaihtoehtoisen suunnitelman vastustaja (poislukien 5.1.).
C) Kohta 5.4. määrittelee liikkuvan todistuksen taakan, joka on alun perin oppositiolla, ja nimeää argumentoinnin arvioinnin pääkohdat. Mikäli hallitus on täyttänyt alkuperäisen todistuksen taakan, tuomaristo ratkaisee voittajan näiden seikkojen perusteella.
Ratkaisukriteerit
5.1. Osoittiko hallitus, että vallitsevassa tilanteessa on merkittävä ongelma, joka on korjattava?
5.2. Esittikö hallitus suunnitelman, joka ratkaisee esitetyt ongelmat ja on toteutuskelpoinen?
5.3. Osoittiko hallitus suunnitelmallaan olevan etuja ja ovatko ne suurempia kuin haitat?
5.4. Kumpi joukkue pystyi kattavammin kumoamaan oman kantansa vastaisia argumentteja? Tätä arvioidaan vastaamalla seuraaviin kysymyksiin:
5.4.1. Kuinka hyvin argumentointi kohdistui toisen joukkueen todisteluun?
5.4.2. Oliko todistelu sisäisesti ristiriidatonta ja konsistenttia?
5.4.3. Olivatko esitetyt argumentit relevantteja vastapuolen esittämiin argumentteihin nähden ja riittikö niiden painoarvo joukkueen kannan osoittamiseen?
Arvosanan määräytyminen
Argumentoinnin lisäksi joukkueen saamaan arvosteluun vaikuttavat:
Tuomaristo saa väittelyerän jälkeen harkita päätöstään sovitun ajan. Sen jälkeen tuomarit esittävät keskenään sopimallaan tavalla ratkaisunsa perusteluineen. Tuomariston tulee keskustellen pyrkiä yksimielisesti päättämään
Joukkueen arvosanataso
| Arvosana | Pisteet | Kuvaus |
|---|---|---|
| A | 180-200 | Erinomaista osaamista. Finaalitason joukkue. Joukkueella on monia vahvuuksia ja tuskin yhtään heikkoutta. |
| B | 160-179 | Keskimääräistä parempaa tasoa. Erittäin lähellä finaalitasoa. Joukkueella on monia vahvuuksia ja vain muutamia heikkouksia. |
| C | 140-159 | Keskinkertainen. Joukkueella on suurin piirtein yhtä paljon heikkouksia ja vahvuuksia. |
| D | 120-139 | Heikko ja ainakin selvästi alle keskitason. Joukkueella on selviä puutteita ja vain joitakin vahvuuksia. |
| E | 100-119 | Erittäin heikko. Joukkueella on perustavaa laatua olevia puutteita ja vain muutamia jos lainkaan vahvuuksia. |
Joukkueen arvosanatasolta kukin tuomari antaa henkilökohtaisesti joukkueille numeraalisen arvosanan ja merkitsee sen saamaansa lomakkeeseen.
Käytyjen väittelyerien jälkeen joukkueen saamat pisteet lasketaan yhteen ja eniten pisteitä saaneet joukkueet pääsevät finaaliin. Tällöin tulee mahdolliseksi se, että parhaalla tasolla läpi karsintojen väitelleet joukkueet etenevät loppukilpailuun, vaikka joukkueet eivät kaikkia karsintaväittelyitä voittaisikaan.
Turun akateeminen debattikisa on avoin akateeminen tilaisuus. Käydyt väittelyt voidaan tallentaa kisajärjestäjien toimesta ja tallenteita tai osia niistä voidaan käyttää opetuksessa tai debattikisan tiedotuksessa. Tiedotusvälineet ja muut toimijat voivat tallentaa ja käyttää kyseisiä tallenteita vain johtoryhmän erillisellä suostumuksella.
Johtoryhmä voi harkintansa mukaan muuttaa näitä sääntöjä. Uudistetut säännöt ja vuosittaiset osallistumisohjeet julkistetaan johtoryhmän päätöksen mukaisella tavalla noin kaksi kuukautta ennen vuosittaista debattikisaa.